Title = Moonlight Shadows
Author = Pirate_91
Beta = Itse betaan, mutta jos virheitä on niin ilmoita että korjaa ne sieltä pois. (:
Pairing = Larten Crepsley / Luminor
Rating = NC- 17
Genre = Slash
Warnings = Kiroilua, verta, vampyyrien välistä seksiä = homopornoa
Disclaimer = En omista Luminoria, hän kuuluu ihan itsellensä ja enkä Larten Crepsleytä, hän kuuluu Darren Shan- kirjojen kirjoittajalle, mutta teksti on miun ja enkä saa tästä mitään rahallistakorvausta.
---------------------------
A/N: Todi päätimpä kirjoittaa vampyyri aiheisin ficin ja tässä se olisi. Toinen parista tarvii selvennystä: Elikkä Larten Crepsley on vampyyri kirjasarjassa Darren Shan ja siitä sain inspiraatioani kirjoittaa tämän ficin, kun menetin sydämmeni Crepsleylle kokonaan. :') Toivottavasti tykkäätte ja kommentoitte! (: Ja pikku-pentujen on turha kitistä että raiskaan fic-ideoita, koska sain idean tähän siitä kun luin Darren Shan-kirjoja ja rakastuin Crepsleyyn.!^^
~*~
MOONLIGHT SHADOWS, OSA1:LARTEN'S POV:Makasin ruumisarkussani miettien elämääni Friikkisirkuksessa. Esiintymistä, esiintymistä ja viellä kerran esiintymistä. Olen ollut Friikkisirkuksessa jo kauvan, se on osa minua, mutta toisaalta kaipaan seuraa ja rakkautta.
En ole tavallinen vampyyri, joka pitää naisista.
Minä pidän miehistä, mutta yksikään miesvampyyri ei ole viellä ollut sellainen, mikä sytyttäisit minut. Monesti minun on tehnyt mieli lähteä pois, mutta minne mensin?
Vampyyrivuorelle en mene ainaskaan, muualla maailmassa minulla ei ole paikaa, paitsi täällä Friikksirkuksessa. Aurinko oli jo aikoja sitten laskennyt ja minulla oli nälkä. Kömpisin ylös arkustani ja puin punaisen viitan päälleni, ja lähdin saalistamaan. Kävelin leirin läpi kaupunkiin. Etiskelin sopivaa uhria, kunnes silmäni tavoitti laihan mustahiuksisen hahmon. Hiljaa ja nopeasti liikuin hahmon taakse ja tainutin hänet. Viilsin pitkällä kynnelläni hänen ranteeseen pienen haavan ja join vähän. Juotuani suljin haavan syljelläni.
Jäin katsomaan hahmon kasvoja, jotka olivat hyvin kauniit ja rauhalliset. Sydämmeni löi nopeammin ja nostin hänet syliini, ja lähdin takaisin Friikkisirkukseen.
Sylissäni oleva mies ei ollut viellä herännyt. En voisi koskaan kertoa hänelle juoneeni hänen verta ja olevani vampyyri. Laskin hänet arkkuuni ja peittelin viitallani.
Rikoin varmaan kaikki sääntöjä tuodessani uhrini tänne, mutta en voinut jättää häntä. Olisin vihannut itseäni ikuisesti muuten.
Hänessä on jotain sellasta mikä saa sydämmeni lyömään nopeammin. Niin kaunis. Ja minä olen niiin ruma vampyyri:
punainen hiustupsu, pitkä arpi kasvoissa ja punaiset vaatteet.
"M-missä minä olen?", kuulin jumalaisen äänen. Nostin katseeni ja kohtasin hyvin kauniit silmät.
"Älä pelästy, en tee sinulle pahaa. Olen Larten Crepsley ja olet teltassani Friikkisirkuksessa", vastasin rauhallisesti. Toinen katsoi minua hetken suoraan silmiin.
"Minä olen Luminor. Mutta mitä teen täällä?", Luminor kysyi hiljaa noustessansa istumaan.
Pysyttelin varjoissa ettei Luminor olisi säikähtänyt minua.
"Löysin sinut pieneltä ja pimeältä kujalta tajuttomana", valehtelin, mutta jos olisin kertonut totuuden Luminor olisi pelästynyt minua ja olisin jäänyt yksin.
Mustahiuksinen nyökkäsi ja kysyi kysymyksen:" Miksi sinä olet varjossa?"
Sydämmeni nousi kurkkuun ja nielasin vaikeasti. Ulkonäköni takia kukaan ei halua minua.
Varovaisesti astuin valoon nähdääkseni miten minut jätetään taas yksin. Luminor katsoi minua tovin.
"Larten miksi sinä pysyit varjossa?", Luminor toisti kysymyksensä.
"koska minä olen niin ruma ettei kukaan halua minua tai nähdä", kuiskasin hiljaa.
Luminor nousi ylös arkustani katsoen minua koko ajan silmiin.
"Sinä olet väärässä. Minusta sinä olet komea Larten Crepsley", mustahiuksinen sanoi hiljaa.
Olin hämmentynyt. Luminor on esimmäinen joka sanoo minua komeaksi.
"Tarkoitatko sinä sanojasi oikeasti?", kuiskasin. En tuntenut itseäni siksi vampyyriksi, jota olen. Luminor sai minut tuntemaan itseni hyväksytyksi.
"En minä voisi valehdella sinulle", Luminor sanoi ilmestyessänsä viereeni. "Sinussa on jotain mikä vetää minua mageetin lailla. Kerro itsestäni totuus", hän pyysi.
Totuus, miten minä voin kertoa olevani vampyyri?
"Larten Crepsley rauhoitu ja kerro totuus", omatuntoni kuiskaili. Vedin syvään henkeä.
"Esiinnyn täällä Friikkisirkuksessa hämähäkkini kanssa, olin joskus kenraali ja enkä voi olla liikaa auringossa koska.. Koska olen vampyyri", kerroin salaisuuteni. Nyt jäisin taas yksin. Kukaan ei halua minua, rumaa vampyyriä.
Väärin meni. Luminor siveli pitkää arpeani.
"Luminor m-mitä sinä teet?", henkäisin. Mustahiuksisen kädet sivelivät kasvojani ja minun sisällä kasvoi mielihyvän tunne.
"Sivelen sinun kauniita kasvoja", Lumi kuiskasi korvaani.
Suljin silmäni ja sydämmeni löi nopeasti.
"Larten älä vihaa itseäsi. Olet komea vampyyri", mustahiuksinen sanoi, "Minä en valehtele sinulle, sinä tiedät sen"
"N-niin mä tiedän sen. Luoja sinun kosketus tuntuu hyvälle. E-ethän jätä minua yksin?", kuiskasin kuoreni hajoessa. Kovan kuoren alta paljastui herkkä ja haavoittuva vampyyri.
Luminor katsoi minua huolestunein silmin.
"En minä jätä sinä yksin en koskaan. Vaikka en tunne sinua niin hyvin, mutta minun sydän sanoo paikkani sinun vierellä", Luminor kuiskasi.
"Me ei voida olla koskaan ikuisesti yhdessä, minä olen vampyyri ja sinä ihminen. En selviäisi koskaan sinun kuolesta", sopersin kyynelien valuessa poskilleni.
Luminorin lämpimät ja suolaiset huulet painui huuliani vasten. Kiedoin käteni mustahiuksinen lantiolle ja vedin kiinni itseeni.
Lumin kädet kiertyi ympärilleni ja lantio painui omaani vasten.
"Larten älä. Haluan olla sinun kanssa ikuisesti. Tee minusta vampyyri", Luminor kuiskasi.
"M-mitä? Vampyyri sinusta?", änkytin.
"En halua luopua sinusta koskaan, minä rakastan sinua", mustahiuksinen sanoi hiljaa.
"Luminor minäkin rakastan sinua", sanoin yhtä hiljaa, "teen sinusta vampyyrin mutta se sattuu."
"Kestän kivun, jos tehdään sitten jotain nautinnollista", Lumi kehräsi.
"Lupaan sinulle nautintoa", kehräsin takaisin.
Painoin tervät kynteni mustahiuksinen sormenpäihin saaden ne vuotamaan verta. Lumin poskilla valui kyneleet kivusta veriemme sekoittuessa.
Päästin irti Lumista ja toinen lysähti istumaan.
"Anna kätesi, vuodat muuten kuviin", kuiskasin. Hellästi imin mustahiuksisen sormet antaen sylkeni parantaa haavat.
Luminor katsoi minua kauniilla silmillänsä.
"Nyt sinäkin olet vampyyri. Asian ymmärtää pienistä arvista sormenpäissäsi", sanoin hiljaa.
"Larten etkö sinä ole onnellinen että nyt voimme olla ikuisesti yhdessä?", Luminor kuiskasi.
Nostin katseeni rakastettuuni. Hänen silmänsä olivat itkuiset.
"Lumi minä olen onnellisempi mitä olen koskaan ollut", sanoin vetäessäni toisen kiinni itseeni. Luminor kietoi kätensä lantiolleni ja suuteli suoraan huulille. Suutelin Lumia takaisin rakastuneesti ja kiedoin käteni lantiolle.
Luminor jätti huuleni turvonneiksi ja märiksi.
"Luoja sinä olet taitava suutelemaan. Onko kukaan muu saanut tuntea huuliasi?", Lumi henkäsi painuessansa tiukemmin minua vasten.
"E-ei ole. Sinä olet ensimmäinen, joka suutelee ja haluaa minua", kuiskasin punastuen.
Mustahiuksinen silitti hellästi poskeani. Tunsin itseäni vasten jotain kovaa ja laskin katseeni alemmas. Silmäni näki kaksi isoa kohoutumaa. En ole koskaan aikaisemmin tuntenut samaa himoa, mitä tunnen Lumia kohtaan.
Luminorin kapeat sormet sivelivät etumustani saaden minut henkäisemään terävästi.
Varovaisesti nostin mustahiuksisen syliini ja kannoin arkkuuni. Lumin huulet liikkuivat kaulallani. Laskiessani toista arkkuuni tasapainoni petti ja kaaduin hänen päällensä.
Luminor lukitsi intohimoiset huulensa huulilleni ja suuteli märästi.
Ujosti painoin lantioni vasten Lumin kapeaa lantiota. Mustahiuksinen voihkaisi nauttivasti ja kädet nostivat paitaani ylemmäs.
"Oih Larten", Lumi vinkaisi.
Sain siitä lisää rohkeutta ja siirsin huuleni rakastettuni kaulalle.
Lumi siirsi kätensä rinnalleni paitani alla saaden minut värisemään.
"Luminor kyllä sinä voit ottaa paitani pois", kuiskasin. Samassa mustahiuksisen kädet veti paitani pois.
Esimmäistä kertaa en hävennyt itseäni miesvampyyrin edessä, koska tiedän ettei Luminor pilkkaa minua.
"Rakkaani sinä olet hyvin komea. Miksi pidät itseäni niiin rumana?", Lumi kysyi.
Kristallinen kyynel valui poskelleni. Toinen pyyhki kyyneleen hellästi pois.
"Kerron sinulle myöhemmin", kuiskasin, "Mutta nyt haluan sinun rakastelen minua."
Luminorin kapeille huulille nousi hymy, joka oli kaunis. Hellästi mustahiuksinen vaihtoi pakkojamme, että minä olin alla ja Lumi päällä. Riisuin mustahiuksisen paidan pois ja tiputin sen maahan omani seuraksi.
"Larten oletko sinä täysin varma että haluat minun rakastelevan sinua?", Lumi kysyi, "Minä en halua satuttaa sinua."
Katsoin toisen huolestunutta ilmettä.
"Luminor minä olen täysin varma. Minä haluan sinua", vastasin.
Luminor luki itsevarmuuden silmistäni ja nyökkäsi.
Toisen kädet tarttui housujeni vyötäröön ja veti mustat housuni pois. Tunsin miten puna yritti kiivetä kasvoilleni, mutta en punastunut. Luminor riisui itsensä alsti ja minun katseeni siirtyi toisen seiskokkiin.
Mustahiuksinen hymyili riisuessansa myös minut alasti.
"Larten kiedo jalkasi lantiolleni tai miten van kunhan tunnet olosi mukavaksi", Lumi neuvoi.
Kiedoin jalkani rakkaani kapealle lantiolle. Lumi suuteli minua hellästi huomatessansa minun jännittävän.
"Rakkani ei meidän ole pakko, jos et halua tai pysty", Lumi sanoi.
"Kyllä minä haluan, tiedän sen", kuiskasin ja puristin käteni mustahiuksisen seisokin ympärille. Lumi jäykistyi kokonaan.
"Hh Larten", Lumi henkäsi. Nostin lantiotani merkiksi.
"Lumi rakastele minua", kerjäsin.
Lumi työntyi hellästi sisälleni yrittäen olla satuttamatta minua.
Voihkaisin nauttivasti, mutta nautintoni kymmenkertastui Lumin sormien kiertyessä seisokkini ympärille.
"Hh, oih, Lumi", voihkaisin kuuluvasti.
Mustahiuksinen suukotti suupieltäni. Toisen tahti nopeutui koko ajan ja myös minun äänet nousi.
"Hyvä luoja sentää tuntuu hyvälle," henkäisin. Luminorin otteet olivat helliä.
Säpsähdin pienesti, kun aloin tärisemään.
"Ei hätää. Laukeat kohta", Lumi kuiskasi ja tärisi itsekkin.
Kohta mällini purskahti Lumin kädelle selkäni taipuessa kaarelle. Hetken päästä Lumi laukesi sisälleni ja irrotti otteensa. Lysähdin arkkuuni, Lumi lysähdi syliini.
"Minä rakastan sinua, Luminor", kuiskasin.
"Minäkin rakastan sinua, Larten", Lumi kuiskasi takaisin. Kaivoin arkkuni takaa kaksi isoa tyynyä ja peiton.
"Pue rakas jotain päällesi, täällä on öisin kylmä", kehotin.
Lumi nousi ylös, puki boxerit jalkaan ja kömpi viereeni. Itse olin myös pukennut boxerit jalkaan. Yhdessä vedimme paksun peiton päällemme.
"Hyvää yötä rakkaani", sanoin hiljaa.
"Hyvää yötä Larten", Lumi kuiskasi.
Toisiimme kietoutuneina nukahdimme.
A/N2: vihdoin valmis.
Odotan sitten rakentavaa kommenttia jos siltä tuntuu nii sano! Ja niin aikamuodot on mun helvetti eli jos ne ei oo oikeen kerro pliis.
